-Muumipappa
Täällä ainakin aurinko on kuluneen viikon ajan tervehtinyt iloisesti joka päivä. Tuntuu, että viime viikon syksy ja sade ovat jotain harhakuvaa ja kesä on tullut takaisin. Öisin olen joutunut laittamaan tuulettimen puhaltamaan viileämpää ilmaa ja aurinkolasit piti taas kaivaa esiin.
Tällä viikolla on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Pääsin pyörähtämään Haagissa ja eilen koko päivä meni Rotterdamin keskustaa kiertäessä. Olen nauttinut valosta ja koittanut kerätä sitä mahdollisimman paljon talteen tulevaa syksyä ajatellen. Lapsilla on menossa kolmas kouluviikko ja väsymyksen alkaa huomata, enää kaikki ei olekkaan uutta ja ihmeellistä. Siksi itkupotkuraivareita on lähipäivinä päästy todistamaan useampi, mutta silti en vaihtaisi lasten kanssa työskentelyä mihinkään.
Tällä viikolla on myös kirjaimellisesti sattunut. Kuten osa on ehkä Facebook-päivityksestä lukenut, tuli tosissaan otettua hieman lähikontaktia mopon kanssa. Ajelin hakemaan toista lasta pyörällä toisen istuessa takana turvaistuimessa. Liikennesäännöistä tietoisena näytin kädellä kääntyväni risteykseen. Juuri kun alan kääntää pyörää kuuluu ihmisten huutoa ja tajuan, että jotain osuu tosi kovaa pyörän kylkeen. Siinä sitten lennettiin kaunis kaari satulasta irti ja lapsi kaatuu pyörän mukana. Pelästyin ihan älyttömästi. Menopeliään ajellut nuori nainen tuli kyllä pyytelemään kovasti anteeksi ja sanoi, ettei katsonut kunnolla. Pakko sanoa, etten tajua miksi mopot, skootterit yms. saavat ajaa pyörien kanssa samoilla teillä? Täällä kulkee tosi paljon pyöriä - vanhuksia ja lapsia. No onneksi selvittiin säikähdyksellä ja vääntyneellä ranteella, sekä parilla ruhjeella.
Muutoin viikko on ollut sellaista tasaista, kuin missä tahansa. Imurointia ja kirjojen lukemista, kauppareissuja ja puistopäiviä. Iltaisin kuljeskelen ympäriinsä tunnin tai pari. Ihmettelen erinäköisiä taloja ja kurkistelen puutarhoihin. Vielä en saanut aikaiseksi tilata tanssikorttia, ensi viikolla sitten. Lämpimästä säästä huolimatta pieni syksyflunssa tekee tuloaan ja iltaisin silmät alkavat painua kiinni ennenkuin kello osoittaa puolta kymmentä.
Edellisillalla lähdin kävelemään aika myöhään - vähän ennen kahdeksaa. Olin sitä ennen siivoillut huonetta ja huomaan viihtyväni tässä 5. kerroksen asumuksessani. Mukana on muutama muisto kotoa kuten (pakolliset hajuvedet...) muumitavaraa, oma tyynyliina, pari kirjaa ja valokuvaa. Päätin pistäytyä lähipuistoon ja jäinkin sinne tarkoitettua kauemmaksi ajaksi. Tuntui mukavalta istua puiston penkillä katsomassa, kun perjantaista iloiset lapsiperheet kulkivat ohi tai nuoret pyöräilivät porukoissaan. Tuli hetkellisesti hyvä olla, tähän minä kuulun. Silti kaipaisin jotakuta viereen siihen penkille, haluaisin jakaa sen kaiken, mitä näen ja kuulen. Olen tutustunut netissä muutamaan saman ikäiseen tyttöön, joiden kanssa ajattelimme mennä lähipäivinä kahville. Täältä löytyy suloisia pieniä pubeja ja kahviloita, joista osa näyttävät eksyneen väärään aikakauteen. Keskustasta löytää kuitenkin perinteiset ja modernimmat ketjut, jos on enemmän niiden ystävä.
 |
| Kai jokaisella on joku heikkous? |
Eilen keskustassa kierrellessäni laukkuuni löysi tiensä uusi huivi, hattu ja paita. Aiemmin tällä viikolla ehdin myös pyöriä lähiseudumme pikkukaupoissa ja hankin roikkuville korvakoruille telineen, koska niitä nyt tännekkin eksyi muutama mukaan. Olen yleensä aika pihi ja vaikka tässä onkin suht pitkä lista erilaisista hankinnoista, niin kaikkien hinnat pyörivät siinä muutamien eurojen ympärillä. Lähellä on kauppa nimeltä etos, joka on yhdistelmä Sokos Emotionia, apteekkia ja luontaistuoteliikettä. Sieltä löytyy meikkejä, lääkkeitä, hiusvärejä, vaippoja, pesuaineita ymsyms... Löysin halvalla pari kynsilakkaa, jotka osoittautuivat oikeasti laadukkaiksi. Toinen yllätyslöytö oli lähi ruokakaupan yövoide, joka maksoi ehkä vaativat 2euroa ja on ihan samaa tasoa, kuin aiemmat Lumene tms.
 |
| "Ihan pakko saada"-huivi |
 |
| Kännykkälaatu, tiedän... |
 |
| Osa odottaa vielä ripustamista... |
 |
| Hyvää yötä iho! |
Olen onnellinen siitä, että vihdoin löytyy aikaa lukemiselle ja kirjoittamiselle. Enää kiire ei ole tekosyy sille, ettenkö voisi rustailla sivun tai pari aamuisin. Täältä löytyy myös todellinen kokoelma kirjoja, joita olen (liiankin myöhään) iltaisin lukenut.
 |
| Iltakylpy on myös ihan rentouttava juttu... |
Taivaalle on tätä kirjoittaessa alkanut näköjään eksyä mustia pilviä, joten lähden käymään ulkona ennen kuin sade ehtii alkamaan. Toivottavasti siellä Suomessakin on vielä saatu nauttia kesän viimeisistä lämmöistä, hyvää syyskuuta kaikille!!
Vilma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti